- Kaikilla ei ole kromosomeja xx tai xy. Joskus ihmisellä on esimerkiksi kromosomit xxy tai xxxy.
- Tietyt kromosomit eivät automaattisesti johda tiettyjen sukuelinten kehittymiseen. Y-kromosomin tietty sry-geeni yleensä ohjaa peniksen ja kivesten kehittymistä ja tavallisesti sen puuttuessa sikiöstä kehittyy anatomisesti ns. naistyypillinen, mutta tässä on montakin muttaa. Joskus y-kromosomi on viallinen, joskus peniksen ja kivesten kehittymistä ohjaava sry-geeni ei aktivoidu tai se puuttuu, joskus vauvalla on xx-kromosomit, joista toinen sisältää kyseisen sry-geenin ja sikiöstä kehittyy anatomisesti ns. miestyypillinen. (de la Chapelle syndrome) Joskus sukuelimet kehittyvät odottamattomalla tavalla hormonaalisista syistä. Joskus vauva syntyy ulkoiselta anatomialtaan naistyypillisenä, mutta hänelle kehittyvät kivekset ja penis vasta puberteetin myötä. (Guevedoce)
- Ihmisissä ei esiinny vain kahden eri tyypin sukuelimiä. Ihmisiä syntyy myös lisääntymisanatomialtaan epätyypillisinä. Esimerkiksi sikiölle voi kehittyä ulkoisesti naistyypilliset sukuelimet, mutta sisäisinä sukueliminä ei olekaan kohtua tai munasarjoja vaan kivekset. Ihmisistä, joiden sukuelimet eivät ole yksiselitteisesti mies- tai naistyypilliset, käytetään kattotermiä intersukupuolinen, mutta intersukupuolisuutta on lukemattoman montaa eri tyyppiä.
- Kaikki ihmiset eivät tuota syntyessään joko munasoluja tai siittiöitä. Jotkut vetoavat siihen, että ihmiset pitäisi sukupuolittaa tuottamiensa sukusolujen perusteella miehiksi tai naisiksi, niinkuin muiden lajien edustajat määritetään naaraiksi tai uroksiksi. Jotkut ihmiset kuitenkin tuottavat syntyessään molempia sukusoluja tai eivät kumpaakaan. (vastaavaa variaatiota esiintyy myös muiden lajien keskuudessa)
- Tietyt sukuelimet eivät automaattisesti johda tiettyyn keholliseen muutokseen puberteetin myötä. Ihminen voi esimerkiksi syntyä miestyypillisin sukuelimin, mutta kehittyä silti muutoin anatomisesti naistyypilliseksi käsitetyllä tavalla (kyseessä androgen insensitivity syndrome eli lyhyesti AIS) tai naistyypilliset sukuelimet omaava henkilö voi kokea miestyypillisiksi käsitettyjä muutoksia kuten karvoituksen merkittävää lisääntymistä mukaanlukien parran kasvua ja äänenmurroksen johtuen esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä. (PCOS) Ja nämä ovat vain muutama esimerkki kaikesta ihmisten keskuudessa esiintyvästä variaatiosta.
- Myös syntymässä saman sukupuolisiksi määritettyjen ihmisten keskuudessa on siis valtavaa kromosomaalista, hormonaalista ja anatomista variaatiota. Silloin kun syntynyt lapsi on intersukupuolinen, hänen kromosomeistaan saatetaan tehdä selvitys, mutta yleensä juridinen sukupuoli määritetään syntymässä puhtaasti sukuelinten anatomian perusteella, eikä esimerkiksi ihmisen sukupuolikromosomeja yleensä selvitetä lainkaan tämän koko elämän aikana. Joskus ihmisen intersukupuolisuus käy ilmi vasta myöhemmin elämässä.
- Ei ole mitään loogista perustetta sille, miksi juuri syntymähetki määrittäisi ihmisen “todellisen” “biologisen” sukupuolen. Sikiön sukuelimet ovat aina kromosomeista riippumatta samanlaiset noin kahdenteentoista viikkoon asti, minkä jälkeen ne alkavat kehittyä kohti lopullista olomuotoaan. Ja ihmisen elämän aikana sukuelinten olomuoto voi muuttua monista eri syistä. Sille, miksi juuri syntymähetki olisi ihmisen olemusta olennaisesti määrittävä ei ole mitään loogista perustetta, aivan yhtä hyvin määrittävänä hetkenä voitaisiin pitää mitä tahansa muuta hetkeä, mukaan lukien hetkiä ennen syntymää. Syntymähetken määrittävyys on kulttuurinen konstruktio.
- Sukupuoli psyykkisenä, kokemuksellisena ja sosiaalisena ominaisuutena ei ole “synteettinen”. Biologia on elollista luontoa ja sen ilmiöitä tutkiva tiede ja biologinen määritellään yleensä biologiaan liittyvänä tai kuuluvana ja joissain konteksteissa sillä tarkoitetaan esimerkiksi geneettistä kytköstä. (esim. kun puhutaan biologisista vanhemmista) Ihminen on elollinen olento, eli kaikki ei-synteettinen meissä on biologista. Siksi ei voi väittää, etteikö esimerkiksi transsukupuolinen nainen olisi myös biologisesti nainen. Kuten on kohdassa 2. osoitettu, sukuelimet eivät ole suoraa seurausta tietyistä kromosomeista, ja sukupuoli yleensä määritetään syntymässä vain sukuelinten perusteella, joten syntymässä määritetyn sukupuolen ei voida väittää olevan “biologinen” myöskään siinä merkityksessä, että se olisi geneettinen.
- Ihmisen psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet eivät riipu kromosomeista, hormoneista tai anatomiasta. Bioessentialismi ei ole realistinen tulokulma tällaisiin kysymyksiin. Rakenteellisesti ainoa ihmisen henkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kannalta relevantti osa ovat aivot, jotka yksin käsittelevät kaiken ihmisen vastaanottaman aisti-informaation ja joissa asuu ihmisen tietoisuus ja hänen tietoiset ja tiedostamattomat ajatuksensa. Kuitenkin ihmisen psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien selittäminen yksin aivojen fyysisillä ja toiminnallisilla ominaisuuksilla olisi sekin todellisuuden räikeää yksinkertaistamista, sillä kaikki ihmisen kokemukset ja ajatukset aivoissa syntyvät hänen ja ympäröivän maailman ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
- Mainituista syistä sukupuolten kahtiajako on kulttuurinen konstruktio, ei biologinen, anatominen tai psykologinen tosiasia. Aivot ovat ainoa ja erityisesti ihmistä psyykkisesti ja sosiaalisesti määrittelevä fyysinen ja rakenteellinen osa ja ne ovat hyvin yksilölliset. Niitä ei ole mahdollista jakaa kahteen sukupuolitettuun lokeroon. Ja vaikka voisikin, niillä ei voida täysin selittää ihmisen psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia, kuten sukupuolta. Sukupuoli, kuten muutkin ihmisen psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet, syntyy ihmisen sisäisen maailman ja ympäröivän kulttuurin välisestä vuoropuhelusta. Sukupuoli on tapa käsitteellistää joitain psyykkisiä ja sosiaalisia eroavaisuuksia eri ihmisten välillä ja se, miten niitä käytännössä käsitteellistetään, vaihtelee eri kulttuurien, eri maiden ja eri aikakausien välillä. Riippumatta siitä, miten sukupuolta kulttuureissa käsitteellistetään, ihmisten kokemusmaailmatkaan eivät ole jaettavissa kahteen lokeroon. Sukupuolia on yhtä paljon kuin on erilaisia tapoja ihmisille kokea ja käsitteellistää itsensä ja oma sukupuolensa - ja niitä on enemmän kuin kaksi.
Kirjoittanut Juudas Kannisto
